Lippu Bon Jovin keikalle makso 51,25£ ja keikka oli O2-areenalla. Aivan loistava paikka tuommoselle isolle ja suositulle artistille! En oo ennen tykänny BJ:sta mitenkään erityisesti, ainahan se on ihan kiva ollu, mutta ei sen enempää. Mutta keikka oli jotakin niin loistavaa! En olis ikinä uskonu kuinka paljon voin nauttia siellä olosta ja siitä musiikista! Kyllä se mies oli hyvässä kunnossa, laulo yli 2 tuntia lähes tauotta ja hyppi ja pomppi ku viimistä päivää!
Meillä oli halvimmat paikat, mutta se ei menoa yhtään hidastanu vaikka esiintyjät näkiki semmosina pikku-ukkoina. Ääni korvas sen huonon näköalan. Kalleimmat liput makso yli 400£ ja saa olla kyllä aikamoinen fani, että niin paljon maksaa jonkun artistin näkemisestä! Canonia en saanu viedä sinne sisälle kun se oli kuulemma liian hyvä kamera, mutta onneksi oli vanha Olympus mukana niin sain sentään edes jotain kuva-ja videomateriaalia.
One Republicista ei paljoa ehitty kuulemaan, mutta Apologizen sentään.
Ja sitten itse Jon Bon Jovi
Läksiäisilta ei menny ihan niinkö piti. Sato vettä, ei päästy sisään sinne minne oltais ekana haluttu, ruoka oli kuivaa, osa ei päässy tulemaan paikalle jne... Käytiin kahessa pubissa ja toisessa syötiin sitä huonoa ruokaa ja katottiin englannin huonoa peliä ja toisessa paikassa sitten juotiin vähäsen ja hengailtiin vain. Tältä näytti meno jälkimmäisessä
Kotimatka sujui paremmin kuin osasin odottaa. En tiiä mitä minun huonolle tuurille oikein kävi Lontoossa kentällä! Minun ruumaan menevä laukku paino 32kg ja 20kg:n jälkeen ylimääräinen kilo makso sen 9£:aa. Siellä tiskillä kuitenki oli niin mukava naistyöntekijä, että se anto tosi paljon alennusta, eikä tarvinnu maksaa ku 5:stä kilosta! Enkä ees ehtiny selitellä miksi mulla oli niin paljon tavaraa.
Lähteminen ei ollu oikeastaan yhtään haikeaa, mutta pakko myöntää, että itku meinas tulla siinä vaiheessa kun laskeuduttiin Helsinkiin ja tajusin, että oon oikeasti takaisin Suomessa ja menossa kotiin. Mutta olipa mukava kun koko perhe plus Sanna, Ellu ja Jenni oli kentällä vastassa!!
Siihen loppuki minun aika Lontoossa. Ikävä on jo suuri, mutta aina sinne pääsee takaisin :) Jos vielä kiinnostaa seurata minun juttuja niin tänne vain http://lavitadinoora.blogspot.com/
The End
N
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti